Minua on pitkään houkuttanut ajatus polkkaraitaisesta huivista.
Mitä: Play / Veera Välimäki
Miten: Pyöröpuikot 4.0 mm
Mistä: Geilsk Tweed, 160 g
Langatkin hankin jo syksyllä, mutta ne jäivät joululahjojen jalkoihin. Tammikuussa tarvitsin jotain kevyttä neulottaa tentinvalvontaan, jottei haukansilmäni välttäisi. Niinpä pistin puikoille tuttua ja turvallista ainaoikeaa ja lyhennettyjä kerroksia.
Huivista neulotaan hauskasti vino. Päävärillä tehdään lyhennetyin kerroksin toisesta reunasta pidempi. Kolmion kärki ei siis tule keskelle selkää. Tai miten päin tätä nyt haluaisikaan pitää. Minä mummouduin välittömästi saatuani huivin valmiiksi. Siis, siinä mielessä, etten ole aiemmin osannut yhtään harrastaa hartihuiveja, mutta tämä on siihen tarkoitukseen täydellinen. Eikä se juuri ole hartioitani jättänyt valmistuttuaan.
Geilsk Tweed on hauskaa lankaa. Se on tavallaan karheaa ja rouheaa, mutta neuloessa tuntuu pehmoiselta kuin vauvan peppu. Tätä olisi voinut neuloa loputtomiin. Tai noh, ainakin langan loppumiseen asti. Valkoisen värin kanssa niin pääsi käymäänkin. Yksi kerä ei ihan riittänyt, vaan huivi jäi surullisesti kuutta valkoista kerrosta vajaaksi. Vaan kun hätä oli pahin, oli apukin lähellä. Ovelasti stalkkasin ravelrystä, olisiko jollakulla suomalaisella neulojasiskolla samaa väriä varastossaan. Sitten vaan räpyttelin kovasti silmiä. Kiitos tuhannesti avusta!
Aina ei muuten kaikista kuvista tule ihan julkaisukelpoista tavaraa...
Neulisti