Neulemojo on ollut täällä viime aikoina kohdillaan. Juuri nyt tuntuu siltä, että jokainen valmistunut neule on onnistunut täydellisesti ja on ihan maailman paras. Mukavaa vaihtelua niille hetkille, jolloin kaikki menee pieleen ja purkuun, eikä mistää tule hyvää. Mutta aloitetaanpa ihan alusta:
Mitä: Kaksisäikeinen, 707 m / 103 g
Miten: Martin malliin
Mistä: Yarngrimoire Polwarth
Kesällä nappasin juhannuksen viettoon rukin mukaan ja onnistuin ensimmäistä kertaa kehräämään ihan pitsivahvuista lankaa. Siis ihan todella ohutta. Polwarth oli kuituna huisin pehmeää ja kehräytyi helposti. Heti langan valmistuttua tiesin, että siitä pitää tulla eräs tietty huivi.
Mitä:Blooming stitches shawl / Mary R. White
Miten: Pyöröpuikot 4.0 mm
Mistä: Käsinkehrätty polwarth, 93 g
Kesällä suunniteltu, nyt valmistunut. Jos ei itse harrasta neulomista, ei välttämättä ymmärrä, että tämä oli oikeasti aika nopeaa toimintaa.
Pitkästä aikaa tuli neulottua huivi, jossa pitsikuvio oli opittavissa ulkoa ja toistui koko ajan samanlaisena. Ei siis tarvinut koko ajan tuijottaa kaaviota. Huivi pääsikin mukaan mm. yksille synttäreille ja neulojien yöhön, koska oli riittävän sosiaalinen.
Mitä ohuempaa kehrää, sitä enemmän säie tarvitsee kierrettä pysyäkseen kasassa. On aika vaikeaa löytää se täydellinen vauhti, jolla säie ei katkea, mutta langasta tulisi mahdollisimman löyhää ja pehmeää. Tämä lanka tuntui neuloessa vähän turhan kierteiseltä ja siksi karhealta. Liotus ja pingotus kuitenkin tekivät tehtävänsä ja nyt minulla on henkäyksenkevyt ja pehmoinen huivi.
Vyyhti tätä jo kovasti katseli sillä silmällä. Pahoitteluni, tämä on mun.
Neulisti