Polte

March 9, 2014, 9:00 am

≫ Next: Viikonlopun vietossa

≪ Previous: Hullu ompelijanainen

$

0

0

Ihana ystäväinen suunnitteli kauniin huivin ja laittoi siitä kuvan nassukirjaan. Minähän änkesin siihen heti sitten, että milloin ohje ja joko sen voi testineuloa.

Mitä:Burn / Heidi Alander

Miten: Pyöröpuikot 5.0 mm

Mistä: Holst Garn Supersoft, 131 g

Huivi aloitetaan pitsireunuksesta, jossa on pitsiä ja palmikoita sekaisin. Aika radikaalia. Pitsiosion jälkeen neulotaan ainaoikeaa ja muotoillaan huivi lyhennetyin kerroksin. Kätevää, nopeaa ja kaunista. Tykkään tämmöisistä pitkistä ja kapeahkoista sirpin mallisista huiveista.

Langan pidin neuloessa kaksinkerroin ja sain aikaan muhkean huivin. Supersoft houkutteli minua jälleen kerran väreillään, mutta ei kuulu lempilankoihini neuletuntuman puolesta. Turhan karheaa. Saman firman langoista Coast on paljon pehmoisempi, täytynee jatkossa pysyä siinä. Taas kerran sain huomata sen omituisuuden, että lanka päästää kauheasti väriä kastellessa. Se on jännä, kun neuloessa ei yhtään.

Ohje oli eri kiva ja huivista tuli nätti. Ei lisättävää.

Neulisti

---

Viikonlopun vietossa

March 10, 2014, 11:00 pm

≫ Next: Paha saa palkkansa, tyhmä hartiansa kipeiksi

≪ Previous: Polte

$

0

0

Kuka tunnistaa paikan?

No, Päivölässähän sitä tuli taas vietettyä viikonloppua neuleretriitissä. Rukit hurisivat tyytyväisinä. 

Pakkasin mukaan 5 keskeneräistä neuleprojektia. Kaikkia ehdin neulomaan ja yksi jopa valmistuikin. Lisäksi kehräsin. Sain vihdoin valmiiksi jouluna aloitetun kehruun.

Mitä: Kaksisäikeinen, 426 m / 226 g

Miten: Martin malliin

Mistä:Three Waters Farm Mixed bfl/tussah silk

Joku voisi lahjoittaa minulle värisilmän. Ensinnäkin pitäisi tietää, mistä väreistä pitäisi sekä kehrätessä että neuloessa. Toiseksi tahtoisin oppia sovittelemaan värejä yhteen. Alkuun olin todella tympääntynyt lopputulokseen ja melkein heitin sen saman tien retriitin kirppispöytään. Kyllä tähän alkaa pikkuhiljaa silmä tottua ja ehkä jopa pitää väriyhdistelmästä. Mutta kauas jäätiin siitä, mitä tavoittelin. Värisilmä siis hakusessa, jos jollain on myydä halvalla. Nuo kuvat vääristävät värejä. Lopussa on kuva, jossa värit näkyvät oikeammin.

Tästä kuvasta voi kenties kuvitella, miten tiivis ja iloinen tunnelma juhlasalissa on, kun penkit ovat täynnä neulojia ja kehrääjiä.

Lopuksi tietysti kuva omasta saalista, joka oli melkoisen hillitty tällä kertaa. Ok, tunnustan. Kävin vielä tämän jälkeen hakemassa kolme minivyyhtiä lisää. Joo joo, jäin kiinni.

Kuukauden päästä koko himoneulojien tukiryhmä yhden kannatusjäsenen kera suuntaakin sitten savolaisen kieroon retriittiin, Kieroihin puikkoihin. Kyllähän sitä ihminen kerran kuussa retriitin tarvitsee, eikö?

Neulisti

Paha saa palkkansa, tyhmä hartiansa kipeiksi

March 14, 2014, 12:00 am

≫ Next: Näppärät jatkot

≪ Previous: Viikonlopun vietossa

$

0

0

Tulipahan taas kudottua.

Mitä: Eteisen matto / oma ohje
Miten: Kangaspuilla, sidontana palttina ja ripsi
Mistä: Kauhavan kangasaitta Miniontelokude + Lilli-ontelokude, 1900 g + 200 g

Joskus voisi ottaa opikseen, viisastua iän myötä tai jotenkin muutoin kehittyä henkisesti sen verran, että ymmärtäisi omien voimavarojensa rajallisuuden. Voisin nimittäin ymmärtää, ettei ole järkevää kuvitella kutovansa mattoa kahdessa illassa. Tein saman harhaoletuksen jo syksyllä, enkä ollut tällä kertaa yhtään vahingosta viisastunut.

Kansalaisopistolla on täällä hurjan kätevä käsityöneuvonta, josta voi varata itselleen kangaspuu- tai ompeluajan. Paikalla on ohjaaja neuvomassa ja saa tulla valmiisiin puihin kutomaan. Sen sijaan, jos ei ymmärrä kysyä, niin kukaan ei kerro sinulle, ettet ehkä ole ihan niin nopea matonpaukuttaja kuin luulet. Tein syksyllä keittiöömme maton ja hiki hatussa kudoin sitä niska limassa kaksi päivää, koska en ollut varannut puita sen pidemmäksi aikaa. Tekemisen ilo alkaa sillä vauhdilla olla jo aika kaukana takavasemmalla. Niin, että hirmun fiksusti ja filmaattisesti ajattelin nytkin tekeväni maton yhtä vauhdikkaasti. Aikahan loppui kesken, samoin kuin kude. Onneksi isä ei ole kovin nirso asiakas. Mittaa tuli nyt 110 x 170 cm.

Autoin isää vähän sisustamisessa ja tarjouduin kutomaan eteiseen maton. Väreinä piti olla harmaata ja piristeenä limenvirheää. Keittiön mattoon mallailemani raidat näyttivät kuulemma kivoilta, mutta niitä pitäisi olla enemmän. Näillä mentiin ja tämän näköistä jälkeä tuli. Päätin vielä sormenpäitteni iloksi kieritellä nuo hapsut. Suomeksi sanottuna siinä saa tehokkaasti hierrettyä sormensa helliksi.

Tykkään edelleen siitä, miten kevyen maton miniontelokuteesta saa aikaiseksi. Sitä käyttäessä matto toki edistyy hitaammin. Vaan kyllä tästäkin tuli taas niin hieno, että enköhän ole hetken päästä unohtanut luomisen tuskat ja valmis lupautumaan uusiin mattoprojekteihin.

Neulisti

Näppärät jatkot

March 16, 2014, 7:53 am

≫ Next: Nyt kyllä otan ja...

≪ Previous: Paha saa palkkansa, tyhmä hartiansa kipeiksi

$

0

0

Tässä tulee ensin pitkät pätkät höpinää yhdistelmästä neulonta ja äitiys, mutta kyllä tuolta loppupuolelta uusia neuleitakin löytyy, oikein ohjeiden kanssa. Jos ei lukuhommat innosta, niin sinne mars!

Nöttöstä odottaessani olin ihan hukassa siitä, mitä vauvalle kannattaisi neuloa. "Onneksi" oli pahoinvoinnit, väsymykset, kuukauden mittainen työmatka, työkiireitä, selkäkipuja ja loppuraskaudesta neulonnasta hetkessä kipeytyvät kädet, joten en sitten lopulta saanut koko yhdeksän kuukauden aikana tehtyä kuin pari myssyä (toinen ei mahtunut koskaan päähän ja toinen ei sopinut väreiltään muihin ulkovaatteisiin), yhdet sukat (ihanat, mutta jäi heti pieneksi), neuletakin (niin ison, että sopii vasta nyt 1,5-vuotiaana – tosin hihat on jo lyhyet) ja muutaman villavaipan (jotka nekin jäi melkein heti pieneksi). Suutarin lapsilla ei siis ollut kenkiä ja niin edelleen. Onnea olivat lukuisat Nöttöstä muistaneet läheiset, muuten oltaisiinkin oltu ihan pulassa syysvauvan pukemisen kanssa. Kiitos vielä, te ihanat!

Lapsen synnyttyä alkoi tarpeita hahmottaa paremmin ja vaikka ne toki ovat lapsi- ja perhekohtaisia, kirjoittelin kuitenkin sen hetkisten kokemusten perusteella jonkinlaista listaa siitä, mitä syys- ja talvivauvalle voisi neuloa. Itse nimittäin yritin sellaista aikanani etsiä enkä löytänyt, joten toivottavasti siitä on nyt ollut hyötyä jollekulle toiselle. Meinasin tänä talvena päivittää listaa, mutta lopulta siihen ei ollutkaan juuri lisättävää.

Ensimmäisten kuukausien aikana ei vauva antanut paljoa neulonta-aikaa, mutta rinnanlämmitin oli pakko saada ja sitä tehtiinkin sitten yhteistyössä molempien mummojen kanssa. Arjen helpotuttua alkoi neulonta-aikaakin taas onneksi löytyä. Neulevarastoista löytyi tumppujen mentävä aukko, joten hetken aikaa täällä tehtailtiin niitä sekä Nöttöselle että muutamille uusille vauvakavereille. Talvipakkasilla keksin tarvitsevamme vauvalle avattavan kypärämyssyn ja kun valmista ohjetta ei löytynyt, jouduin tekemään sellaisen itse. Näppärä-myssystä tulikin ensimmäinen Ravelryssa julkaisemani ohje.

Näppärä-myssy oli oiva pienen vauvan kanssa, mutta isommalle lapselle ei meillä enää olisi ollut sellaiselle käyttöä. Lapsen kasvaessa on tämäkin äiti keksinyt uusia tarpeita ja Näppärä-sarja sai jatkoa lapasista ja kaulurista.

Vauvalla lapasten peukaloista olisi ollut vain haittaa, mutta yksivuotiaan kanssa on ihan turha kuvitellakaan lähtevänsä ulos, jos ei lapioihin, keppeihin ja keinuun saa tartuttua. Valitettavasti tarve ei kuitenkaan vielä tuo mukanaan taitoa. Vetoketjullisista topparukkasista sain idean kehitellä lapasmalli, joka helpottaisi vanhempaa auttamaan peukalo oikeaan paikkaan. Alkuun mielessä pyöri kaikenlaisia nappiviritelmiä sun muita, mutta usein yksinkertainen on parasta ja niin tässäkin. Lapasen varsi on neulottu tasona siten, että kappale menee päällekkäin puolen ranteen paksuudelta. Pukija pääsee aukon kautta peukaloon käsiksi, mutta lapsen käsi pysyy kuitenkin visusti lämpimässä.

Mitä: Näppärä-lapaset / oma ohje

Miten: 4 mm pyöpöpuikoilla

Mistä: Hjertegarn Exclusive alpaca, 30 g

Mitä: Näppärä-kauluri / oma ohje

Miten: 4 mm pyöpöpuikoilla ja 4 mm virkkuukoukulla

Mistä: Hjertegarn Exclusive alpaca, 30 g

Lapaslankaa jäi vielä runsaasti jäljelle, joten askartelin kaveriksi kaulurin. Toiveena oli saada jotain mahdollisimman nopeasti päälle puettavaa, joten napit ynnä muut hidasteet olivat jälleen poisluettuja. Tämän saa sujautettua helposti pään yli ja se asettuu tiiviisti kaulaa lämmittämään. Hätätilassa menee myös pipona, jos yläreunan kiristää umpeen esimerkiksi ponnarilla.

Lapaset toimivat ihan niin kuin pitääkin, mutta loppujen lopuksi Nöttönen ehti ennen niiden valmistumista oppia homman jujun ja peukalo on joustavissa lapasissa ollut helppo saada paikalleen muutenkin. Tällä myyntipuheella onkin hyvä jatkaa, että jos joku haluaa tehdä samanlaiset, niin ohje sekä lapasiin että kauluriin löytyy Ravelrysta.


Mukavaa kevättä itse kullekin!

Terveisin
Vyyhti

Nyt kyllä otan ja...

March 18, 2014, 2:24 am

≫ Next: Shöpöyden huippu

≪ Previous: Näppärät jatkot

$

0

0

Neulisti:

– Korjaan hihat rakkaasta kesäpaidasta. Paita on kovin rakas siksi, kun se on ensimmäisiä netistä bongaamiani neuleita. Toki tämä ohje oli kirjassa, joka piti tilata, mutta tämän ohjeen nähtyäni neulomiseni lähti oikein tosissaan lapasesta. Neuloin paidan hirmuista vauhtia ja niin kovalla innolla, etten hoksannut ommelleeni hihoja siihen väärinpäin! Sitten, kun tajusin virheeni, nolostuin niin, että paita on jäänyt vaatekomeron nurkkaan häpeämään. Viime kesänä vihdoin otin ja irrotin nurinkuriset hihat. Jospa nyt ottaisin ja ompelisin ne takaisin oikein päin.

– Virkkaan muutamia koreja. Sormethan siinä touhussa saa verille ja virkkaaminen ei ole minun mieleistäni puuhaa, mutta näitä on kaivattu jo pidempään. Latureille pitäisi virkata pikkuinen kori, jotta ne eivät pyörisi aina lattialla villakoirien seassa. Eteiseen tarvisi omat korinsa huiveille, pipoille ja käsineille. Jostain täysin mystisestä syystä nääs, meidän eteisen hattuhylly nostaa neulojan miehen verenpainetta.

– Selvitän, voisinko viedä jämälankoja läheiselle päiväkodille askartelukäyttöön. Näitä on pyörinyt nurkissa vaikka miten pitkään ja suunnitelmissa on ollut viedä ne hyötykäyttöön lapsia ilahduttamaan. Vaan enpä ole saanut aikaiseksi. Mutta nyt kyllä otan ja hoidan asian.

Vyyhti:

 

– Hoidan roikkuvat korjausompeluhommat. Reiät umpeen ja napit takkiin

– Ompelen käyttäen kaksoisneulaa. On jo pitkään pitänyt selvittää, saisiko vanha ompelukoneeni aikaan kelvollista jälkeä kaksoisneulalla. Juuri sopivasti muistin viikonloppuna vihdoin sellaisen hankkia, joten jospa sitä nyt ottaisi itseä niskasta kiinni ja ompelisi pitkästä aikaa jotain kovaa vauhtia kasvavalle Nöttöselle.

– Teemme siipan kanssa perintökaapin kunnostustyöt loppuun. Ei sillä, että tässä mikään kiire vielä olisi, kun homma on ollut työn alla vasta vuodesta 2010. Viimeksi lupasin saattaa sen valmiiksi kesällä 2012, mutta jospa tällä kertaa saisin lupauksen pidettyä.

 

Parempia ratkaisuja kaivataan.

 

Neuloo ja purkautuu -blogin Snna K haastoi meidät hoitamaan roikkuvia asioita. Oman aikansa vei, että otettiin ja vastattiin haasteeseen. Saas nähdä, miten pian pääsemme sanoista tekoihin.

Haasteen säännöt olivat seuraavat:

1. Valitse kolme roikkuvaa asiaa ja hoida ne. Asiat voivat olla mitä tahansa suuruusluokkaa. Pääasia, että ne ovat jostain syystä jääneet tekemättä ja ehkä vaivaamaankin.
2. Kerro niistä ja mainitse myös, keneltä olet haasteen saanut.
3. Haasta muita, jos tuntuu siltä.
 

Niin jotta tähän loppuun sitten vielä haastettavia blogitovereita. Nyt kyllä otetaan ja haastetaan koko himoneulojien tukiryhmä:
– Napit puuttuu -blogin Tiina
– Talvi knits (and spins) -blogin Susanna
– Sadelma-blogin Heidi

Katsotaan, päästäänkö joskus niin pitkälle, että raportoidaan hoidettuja asioita.

Neulisti & Vyyhti

Shöpöyden huippu

March 19, 2014, 11:30 pm

≫ Next: Kurret

≪ Previous: Nyt kyllä otan ja...

$

0

0

Mulle selvisi vastikään, että eräs ystävä oli saanut suloisen pienen vauvan. Sanomattakin lienee selvää, mikä oli seuraava missioni.

Mitä:Dino Baby Booties / Anna Meier

Miten: Sukkapuikot 3.0 mm

Mistä: Drops Merino Extra Fine, 38 g

Ensinnäkin A) totta kai ja tietysti ystävien vauvat on neulotettava! B) olin pitkään halunnut päästä kokeilemaan tätä ohjetta C) vauvan tossukoihin saa mainiosti upotettua jämälankoja ja D) ohje oli kivasti vielä ilmainenkin. Hyvin tyytyväinen neulojaihminen olen ma.

Ensin neulottiin tossuille pohjat. Pohjan reunasta poimittiin silmukat ja neulottiin pykäreunus. Reunus kurottiin umpeen ekstrajännästi. Silmukat vedettiin virkkuukoukulla pohjan läpi ja sitten jatkettiin tossuosan neulomista. Useinhan tämmöiset reunukset neulotaan yhteen aiemman kerroksen silmukoiden kanssa, vaan ei tässä ohjeessa. Reunuksessa olikin suurin näpertäminen, muttei sekään mitenkään vaikeaa tai turhan työlästä ollut. Ja voiko joku hei muka vastustaa näin shöpöjä tossuja? En minä ainakaan.

Tossut olivat yhden päivän pikainen projekti. Tein varmuudeksi isomman koon (3-6 kk) tossut, jotteivät heti jää pieniksi. Bongasin muuten juuri, että jostain mysteerisyystä tuon suunnittelijan kaikista ohjeista on poistettu linkit, joista ohjeet saisi. Onneksi ehdin tehdä nämä jo.

Mitä:Baby Bunny / Snowy Woods Knits

Miten: Sukkapuikot 

Mistä: The Uncommon Thread Silky Fingering + Grinasco Baby Flavia,  +  g

Toki pukettiin piti saada lisää täytettä tossujen toveriksi. Vyyhti vinkkasi aikoinaan, että tumppuja ei koskaan voi olla vauvalla liikaa. Niin jotta niitä sitten. Ja kun se kirjoneule on kuuleman mukaan nyt selätetty, ei puputumppuja voinut estää mikään. Kyllä oli muuten hidasta! Voin ihan ilmaisena vinkkinä sanoa, ettei kannata käyttää silkkiä sisältävää lankaa kirjoneuleeseen. Se kun ei meinaa millään pysyä aloillaan vaan liukuu ja luisuu koko ajan mihin sattuu, ja kirjoneuletta neuloessa langat pitäisi saada pysymään omilla paikoillaan.

Kirjoneule oli muutoinkin haastavaa näissä tumpuissa. Langanjuoksuista tulee niin pitkiä, ettei niitä voi jättää itsekseen juoksentelemaan. Muuten olisi varmaan vaikea saada tumppuja pieniin kätösiin, kun langat sotkeutuisivat sormiin. Kuitenkin sitten, kun jouduin kieputtelemaan lankoja keskenään, niin tulos on epäsiisti. Pyh. Onneksi puput on sentään söpöt.

Pupuissa parastahan on tietty se, että niillä on myös peput. Tirsk. Heti alkaa soida päässä Jänöllä on pitkät korvat ja pöperöpää. Pistää päänsä piiloon. Luulee, ettei nää susihukka pientä hännäntypykkää.

Toivottavasti tuore tulokas pysyy näillä lämpöisenä.

Neulisti

Kurret

March 30, 2014, 2:38 am

≫ Next: Oot pellavasilkkii mun sylissäni

≪ Previous: Shöpöyden huippu

$

0

0

Mistä näitä kirjoneuleprojekteja oikein sikiää?

Mitä:The Squirrel Socks / Pinneguri

Miten: Sukkapuikot 2.5 mm

Mistä: Louhittaren luolan Väinämöinen (Kelo + Kahvi), Novita Ticotico, 63 + 11 g

Ette ehkä usko, mutta en kyllä mitenkään tieten tahtoen hakeudu kirjoneuleiden pariin. Mutta kun näin Tiinan kurresukat, oli mun ihan pakko saada myös omat! Aloitin sukat jo startiittiviikolla helmikuun alussa, mutta tässähän nyt toki ehti tulla väliin yhtä sun toista neuletta.

En seurannut ohjetta vaan poimin siitä vain kirjoneulekaaviot. Se tuotti vähän vaikeuksia, koska en sitten huomannut, että silmukkamääriä piti kumpaakin kaaviota varten muutella. Noh, yrityksen ja erehdyksen kauttakin pääsee perille ennen pitkää. Olisin myös voinut hetkeksi pysähtyä miettimään, miten asetella tuon varpaspään kuvion, mutta oli liian kivaa ja kiire neuloa. Nyt en ollut tyytyväinen ensimmäisen sukan asetelmaan, joten tein toiseen sukkaan sitten ihan eristi.

Hyvin onnellinen olen ma mun uusista kurresukista. 

Ai niin. Kokeilin muuten uudenlaista kantapäätä. Monestihan ohjeissa on vahvistukset kantapäässä vain takana. Vaikka minulla ainakin pohja on se, mikä kuluu puhki (okei, noin niin kuin käytännössä en ole vielä koskaan kuluttanut yksiäkään sukkia puhki, mutta noin niin kuin teoriassa). Halusin siis myös pohjaan vahvistettua neuletta, mutta halusin sen loppuvan jotenkin sulavammin kuin kerrasta poikki. Niinpä tein tämmöiset kantapäät, missä vahvistettu neule hiipuu pikkuhiljaa pois kiilan mallisesti.

Ilmaisena vinkkinä tähän loppuun voisin vielä sanoa, että jos neuloo kirjoneulesukkia, olisi suotavaa neuloa toinenkin sukka piakkoin, ennen kuin käsiala kiristyy. Ei meinaan meinannut jälkimmäinen sukka mennä kantapään yli ensinkään, kun tässä välissä oli tullut neulottua kaikenlaista muuta. Toisenä vinkkinä voisin vielä sanoa, että jos kokeilee uutta kikkailukantapäätä, olisi suotavaa neuloa toinenkin sukka piakkoin, ennen kuin ehtii ihan tyystin unohtaa, että miten ihmeessä sen kantapään kikkailikaan.

Neulisti

Oot pellavasilkkii mun sylissäni

April 7, 2014, 12:49 pm

≫ Next: Ekaa kertaa

≪ Previous: Kurret

$

0

0

Noin vuosi sitten poimin Kierojen puikkojen lankalotosta itselleni TitiTyyn yllärikassin ja löysin sen sisuksista upean väristä lankaa. Puolet pellavaa, puolet silkkiä. Aika huimaa.

Mitä: Cicada / Toby Roxane Barna

Miten: Pyöröpuikot 4.0 mm

Mistä: BC Garn Setalin, 88 g

Lopulta löytyi sopiva ohje pariksi langalle ja jostain vielä hieman neulomisaikaakin (siis kaikkien muiden neulomusten keskellä).

Tykkäsin ohjeesta kovasti. Siinä oli pienillä palmikonkierroilla, jotka tehtiin ilman silmukoiden siirtelyä, saatu kivasti ilmettä huivin sileään osaan. Myös pitsi oli erityisen kaunista. On kivaa vaihtelua, kun pitsi tehdään pudottamalla ja poimimalla langankiertoja sen perinteisemmän "kavenna, tee langankierto" -pitsin sijaan. Vähän vaihtelua välillä. Tykkäsin.

Lanka laskeutuu kauniisti ja siinä on upea väri. Se tuntui sormissa ihan kivalta neuloessa, mutta voi sitä halkeilua! Lanka koostui säikeistä, joilla ei ollut aikomustakaan pysyä kiinni toisissaan. Ihan koko ajan sai vahtia, että tuli otettua kaikki langat mukaan. Hieman rasittavaa, mutta lopputulos palkitsee.

Neulisti

---

Ekaa kertaa

April 9, 2014, 11:39 pm

≫ Next: Allitnil

≪ Previous: Oot pellavasilkkii mun sylissäni

$

0

0

Viime viikonloppuna olin ensimmäistä kertaa yli 1,5 vuoteen omalla lomalla kokonaisen viikonlopun ja kyllä teki kuulkaas hyvää! Tarina alkoi muutama viikko sitten, kun aloin varovasti puhua, että ehkä saattaisin kohtapuoliin uskaltaa vihdoin lähteä yksin yliyönreissuun. Ennen kuin ehdin kissaa sanoa, oli Neulisti pakottanut ilmoittautumaan Kierot puikot -neuleretriittiin. Viikonloppuna matka vei siis koko tukisukkaryhmämme täydessä vahvuudessaan Pohjois-Savon hurjaan Viitakkoon.

Viikonlopun tavoitteet ja niiden toteutuminen:

• Nukkua. Nukkua. Nukkua vielä lisää. Lepolomalle!
  Illalla nukahdin kuin tukki, mutta luonnollisesti heräsin aamulla vähintään yhtä aikaisin kuin kotonakin. Kuka sitä nyt kuitenkaan mitään päiväunia jaksaa, kun on kiire tehdä kaikkea muuta hauskaa.
• Neuloa valmiiksi vuoden päivät puikoilla virunut villatakki.
  Neuloin neljä kerrosta ja sitten loppui lanka. Ohohups!
• Neuloa hurjasti kaikkea muutakin.
  Sain minä yhden uuden huivin alulle.
• Oppia tekemään kirjo- ja onteloneuletta.
  Opin, mutta en tehnyt.
• Tehdä silmukkamerkkejä.
  Tein! Ihan kokonaiset kolme kappaletta oikein!
• Olla törsäämättä lankaan.
  En törsännyt. Tein sijoituksen.
• Kehrätä langaksi viime kesänä värjätty villa.
  Kehräsin ehkä jopa tunnin. Ei tullut ihan valmista. Edellisestä kehruusta oli aikaa noin puoli vuotta ja ylipäätään kokeiluja takana vain kourallinen, joten luonnollisestikin sitä kuitua piti puristaa kuin hengenhädässä. Ettei vain pääsisi karkuun! Sormet sanoivat sopimuksen irti aika nopeasti.
• Nauttia olosta ja ladata akkuja.
  Nautin ja latasin akkuja niin, että sunnuntaina nukahdin kotisohvalle klo 20.30.

Ihan omin pikku kätösin kehräsin omin pikku kätösin värjättyä kuitua. Huisia!

Retriitissä neulottiin retriittisukkia jämälankavillasukkajoulukalenterisukkien tyyliin (eräs jopa joulukalenterisukat jalassa), mutta minä ja Neulisti emme tällä kertaa muilta kiireiltämme ehtineet mukaan. Kylläpä vain tuli taas hauskannäköistä jälkeä, vaikka vinkit olivat välillä ihan mahdottoman hankalia.

Vapaan neulomisen, höpöttelyn ja herkuttelun lisäksi halukkaat saivat osallistua käsityöaiheisiin pajoihin. Neulistin kanssa yhdessä kävimme näpertelemässä silmukkamerkkejä.

Todistusaineistoa siitä, että jossakin oli joskus jotakin onteloneuletta muistuttavaa.

Minä opettelin kirjo- ja onteloneuletta eli siis sitä kaksipuoleista ja -väristä käännettävää neuletta. Parin tunnin takkuamisen jälkeen purin koko roskan. Hauskaa se kyllä oli, mutta seuraavaan yritykseen varustaudun ohjeella ja paremmilla puikoilla.

Neulisti taasen kävi ompelemassa käännettävän kauppakassin. Tulipa niin nätti, jotta!

Lisäksi tutustuin uusiin neulojakavereihin, söin hyvää ruokaa, maistelin ainakin kymmentä eri kakkua, lilluskelin paljussa ja keräsin kehuja Tiinan tekemästä huivista (kiitos vielä!).

Neulistin retriittisaaliit.

Vyyhdin retriittisaaliit.

Eihän sieltä retriitistä ihan tyhjin käsin kotiin tultu. Lankalotosta voitin kauniin käännettävän projektipussukan, silmukkamerkkejä ja kuvasta uupuvan isoäidinneliöaiheisen tiskirätin, joka pääsi kotona heti käyttöön. Violetin mysteerilangan löysin lahjoituspöydästä ja Kraftin myyntipöydästä mukaan tarttui käsinvärjätty uniikkikappale melkein ruosteenpunaista lankaa. Oikein maltillista siis!

Kotona syliin juoksi iloinen pieni Nöttöseni. Mukavaa oli lomailla, mutta mukavaa palata taas kotiinkin. Ensi vuonna sitten uudestaan!

Terkuin
Vyyhti

Retriittiterveiset myös Neulistilta ja muulta tukiryhmältä. Neulistille kiitos kuvista ja Susannalle autoseurasta!

Allitnil

April 13, 2014, 12:00 am

≫ Next: Tiimipiposet

≪ Previous: Ekaa kertaa

$

0

0

Lintilla on Linnunradan käsikirja liftareille -radiokuunnelmasta tuttu naisparka, joka on kloonattu 578,000,000,000 kertaa. Sattumoisin Lintilla on myös kaunis huivi, josta löytyy Ravelryn mukaan jo 2980 kopiota ympärin muailman.

 

Mitä:Lintilla / Martina Behm

Miten: Pyöröpuikot 3.0 mm

Mistä: Wollmeise Pure, 147 g

Minulle on kuitenkin kovin tärkeää aina harrastaa pikkiriikkistä kapinaa valtavirtaa vastaan. Ensin ihastuin mahdottoman paljon tähän versioon, jossa huivi ei ole ollenkaan röyhelöinen vaan kauniisti laskeutuva. Enpä kuitenkaan sitten hoksannut matkia tuosta versiosta myös suurempaa puikkokokoa. Näillä eväillä huivista tuli juuri niin röyhelöinen kuin sen 2978:sta kloonistakin. Eihän siitä esikuvansa mukaista saanut pingotettua, mutta keksinpä sitten toisen tavan tehdä tästä antikloonin, Allitnilin. Pingotin huivin siten, että venytin neuloin vain muutaman röyhelön kärjen sieltä täältä ja sain aikaan hauskoja lieskojen tai vaahteranlehtien oloisia soiroja.

Huivi oli hauska ja aivoton neulottava. Se alkoi ihan muutamalla silmukalla ja eteni aluksi vauhdilla koko ajan hidastuen. Röyhelöt saatiin aikaan helpoilla lyhennetyillä kerroksilla. Jätin kyllä ohjeesta poiketen lankalenkit poimimatta. Erityisesti plussaa siitä, että kun huivissa piti jättää lankaa toisen sivun röyhelöitä varten, oli ohjeessa annettu tarkat grammat, joilla se onnistuu. Minultakin jäi yli vain 3 g lankaa, kun huivi oli valmis.

Langan sain vastalahjaksi sukkien neulomisesta jo aikaa sitten. Wollmeise tuntui samalta kuin aiemmallakin kokeilulla, ihan liian puuvillainen tuntuma neuloessa. Sormeni eivät pidä sen neulomisesta, mutta valmiit neuleet ovat todella siistejä tiukan kierteen ansiosta. Ja kyllä kuvatessa tuli jo todettua, että on tämä ihan selvästi 100% villaa, kun niin ihanasti lämmitti. Väri on todella kaunis, ihanan semisolidi. Ei kuitenkaan yhtään minun värini. Niinpä huivi sai lähteä eteenpäin, siskon kaulaa lämmittämään.

Neulisti

Tiimipiposet

April 15, 2014, 12:12 am

≫ Next: Höyhenenkevyt

≪ Previous: Allitnil

$

0

0

Kävimme taannoin tervehtimässä ystäviä, joiden perhe kasvoi kevättalvella yhdellä varsin somalla pikkuisella. Tuliaisiksi veimme sisaruksille samanlaiset pilvipipot, joihin otin idean Nöttösen solmumyssystä. Kuvat eivät valitettavasti ole sieltä parhaasta päästä, kun aika oli kortilla, valo vähissä ja mallillakin olisi ollut muita kiireitä. Jospa nuo nyt kuitenkin ajaisivat asiansa.

Mitä: Solmupipot / oma ohje mallin mukaan

Miten: Saumurilla

Mistä: Trikoosta

Olipa taas kivaa surruutella saumurilla. Edellisestä kerrasta onkin aikaa, kun työn ja lapsen lisäksi ei päivään kerta kaikkiaan tunnu mahtuvan paljoa. Iltaisin on monesti jo niin väsynyt, että ompeluhommien valmistelut tuntuvat ihan ylivoimaisen vaikeilta. Nyt kuitenkin tein oivalluksen, että onnistuuhan se ompelu lapsen kanssakin, kun vain ottaa tämän mukaan touhuihin. Pikku assistentti ojentamaan ja poistamaan nuppineuloja ja molemmat viihtyvät. Sitä paitsi taas sai äiti opetuksen, että ei pitäisi aliarvioida naperon kykyjä. Hyvinhän tuo osaa nuppineuloja käsitellä, kun ensin yhdessä opetellaan.

Työn alla olisi lisääkin pieniä vaatteita, mutta homma on toistaiseksi tyssännyt siihen, että hyvin palvelleeseen (lue: ikivanhaan) ompelukoneeseeni ei taida saada kiinni kaksoisneulaa ja aiemmat kokeilut helmakäänteiden ompelusta tavisneulalla ovat olleet jokseenkin tuskastuttavia. Onkohan tässä enää muita vaihtoehtoja kuin käsin ompelu?

Kyselee tumpelo-ompelija
Vyyhti

Höyhenenkevyt

April 18, 2014, 10:32 am

≫ Next: Ilosofiaa

≪ Previous: Tiimipiposet

$

0

0

Mulla on meneillään projekti nimeltään Väriä vaatekaappiin. On pitkään tuntunut siltä, että kaikki omistamani vaatteet ovat ihan samanvärisiä ja kovin pliisuja. Asiantila alkaa pikkuhiljaa korjautua.

Mitä:Feathers in the wind / Joji Locatelli

Miten: Pyöröpuikot 3.5 ja 4.0 mm

Mistä: Kraft Handdyed BFL Dk, 420 g

Ensin näin Ravelryssä Veeran ihastuttavan uuden takkiohjeen. Siinä oli tosi kaunis raidoitus. Mutta ennen kuin ehdin toteuttaa sitä, Joji pisti tarjolle tämän ohjeen. Takit ovat melkeinpä samanlaiset. Tässä Jojin takissa vaan oli lämmittävä pystykaulus ja kauniimpi pitsi. Nämä höyhenet ovat kerrassaan hurmaavia. Niinpä sitten tartuin Jojin takkiohjeeseen ja röyhkeästi nyysin siihen Veeran raidoituksen. Vastahan tytöt olivat tehneet yhteisen kokoelmankin, että ehkeivät tästä pahastu.

Raitojen lisäksi muokkasin ohjetta sen verran, että jätin neulomatta mielestäni varsin pöhkön näköisen nurjan raidan rintojen päältä. Lisäksi tein vyötärökavennuksia ja -levennyksiä yhdet enemmän, jotta sain takkiin lisää kurveja. Tein takin 38'' rintamuksen koolla ja siitä tuli justiinsa passeli. Ihan ministi piti pingottaa lantioon leveyttä.

Olen tullut siihen tulokseen, että takkilankoihin kannattaa todellakin panostaa, vaikka se kalliiksi käykin. Vaatekaapissani on nyt kolmeluksustakkia ja niitä parempia ei löydy mistään. Kraftin BFL Dk, joka muuten on paljon lähempänä sport-vahvuista kuin dk:ta, on täydellinen lanka. Se on pehmoista, ei kutita yhtään. Siinä ei ole silkkiä, mutta se kiiltää hurjan kauniisti. Se on ilmavaa ja kevyttä. Takista tuli lämmin ja kevyt - voiko parempaa ollakaan? En ehkä ota tätä koskaan päältä.

Takin mahtavuudesta ohjeineen lankoineen päivineen kertonee parhaiten se, että koko homma oli valmis 12 päivässä. Retriitissä, heti langat saatuani, loin silmukat ja nyt keskiviikkona se valmistui. Mä rrrrakastan mun vihreää höyhentakkiani. Ihan vaan, jos jollekulle jäi vielä epäselväksi.

Vaatekaappiin väriläiskiksi ovat odottamassa myös punaiset ja violetit takkilangat.

Neulisti

Ilosofiaa

April 21, 2014, 3:32 am

≫ Next: Raitapaidatus

≪ Previous: Höyhenenkevyt

$

0

0

Harakan laulujen Minna antoi meille mieltä lämmittävän tunnustuksen, kiitos!

Tunnustus on lähtöisin Ilosofiaa-blogista (miten hurmaava nimi!)

Ilosofiaa was here tunnustuksen idea lähti siitä, kun törmään silloin tällöin blogeihin joissa tuntuu heti kotoisalta. Se voi olla blogin ulkoasu, ihanat käsityöt, kauniit kuvat tai se tunnelma tai ensivaikutelma jonka blogista saa, kun sinne ensimmäisen kerran astuu sisään. Ihan kun kotiin tulisi. Tuntuuko tutulta?

Tämä tunnustus lähtee siis kiertämään blogimaailmaa ja antamaan tunnustusta niille kaikille ihanille ja kotoisille blogeille.

Ilosofiaa was here tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.

1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.

2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.

3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille.

 Me haluamme antaa tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:

Sormustin– Annin edellinen blogi Purnauskis oli ihkaensimmäinen käsityöblogi, johon Vyyhti törmäsi ja jäi heti koukkuun. Sormustimesta löytää hengästyttävän usein uusia tekniikoita ja ideoita, usein vieläpä ohjeiden kera. Täällä on kunniassa kierrätys, korjaaminen ja vanhan hyödyntäminen. Tee-se-itse ja tee-se-yhdessä.

Valaan villapaita - Rouva Valaan blogi on täynnään lämpöisiä neuleita. Kaikki sinisiä ja harmaita, joskus ripauksella keltaista. Rouva neuloo, kehrää ja paimentaa dinosauruksia.

Villaviidakko - Kai ihan kaikki Villaviidakon Emman tuntee?! Tämä jos mikä blogi on kotoisan oloinen. Emmalla on ihanan reteän rento ote ja neulomisen lisäksi täällä tapahtuu neulesuunnittelua.

Neulisti & Vyyhti

Raitapaidatus

April 22, 2014, 12:34 am

≫ Next: Niityllä heinää

≪ Previous: Ilosofiaa

$

0

0

Toissa talvena palelin ja kaipasin lämmintä ja värikästä villatakkia, joten pistin sellaisen puikoille. Ei valmistunut siksi talveksi eikä edes täksi, mutta jospa siitä olisi sentään iloa ensi talvena.

Mitä: Paulie / Isabell Kraemer

Miten: 3 mm pyöröpuikoilla

Mistä: Drops Alpaca 378 g

Tässä projektissa meni pieleen niin moni asia, että viime metreillä kaikki into takin tekemiseen loppui täysin. Tykkään raidoituksesta (mitä nyt yksistä tuli – hups – liian leveät) ja pituudesta, mutta malli ei istu ja vika on ihan omani.

Pahin ongelma luotiin (kirjaimellisesti) heti alussa, kun neuletiheys meni aivan pieleen. Sen seurauksena sekä hartioista että hihoista tuli liian tiukkoja, vaikka yritin parhaani mukaan lisätä silmukoita. Vartalo-osan kapeuden korjasin leventämällä nappilistoja, mutta hihoihinei auttanut kunnolla edes pingotus. Vyötäröltä takki taas on jo liiankin leveä ja jää helposti pussittamaan selästä. Jokohan olisi aika uskoa, että niillä mallitilkuilla on tarkoituksensa? Tai edes se, että pieleen alkanut työ ihan oikeasti kannattaa purkaa ja aloittaa alusta vielä siinä vaiheessa, kun on vasta rinnan kohdalla?

Onneksi kärsin parhaillani pahasta villatakkivajeesta, joten siedätyshoidan itseäni pitämällä paidatusta silti. Se on lämmin, raidallinen ja värikäs ja tein sen eteen paljon töitä, joten päätän oppia tykkäämään.

Terkuin
Vyyhti

Niityllä heinää

April 23, 2014, 12:42 am

≫ Next: Mitään en oo tehnyt taas

≪ Previous: Raitapaidatus

$

0

0

"Niityllä lunta, hiljaiset kadut..." Juu ei, nyt on kevät! Himoneulojien tukiryhmän himohuiveilija syytää tähän maailmaan uusia huiviohjeita sitä tahtia, ettei tukiryhmän testineulontapalvelu pysy enää edes perässä. Uusin näistä ohjeista on ohjeiden viikolla kivasti julkaistu Meadowgrass.

Mitä:Meadow grass / Heidi Alander

Miten: Pyöröpuikot 4.5 mm

Mistä: The Uncommon Thread Merino Silk Fingering + Hedgehog fibres Sock, 95 + 35 g

Mitä mainioin ohje. Hirrrween helppo. Ensin tehdään rauhassa raitoja lisäillen silmukoita parin raidan välein. Ja sitten 8 kerroksen pitsikaaviota saa toistaa niin monesti kuin huvittaa. Heidi neuloi omansa neljällä toistolla, Susanna kolmella ja mä viidellä. Sitten pari kerrosta reunakaaviota ja valamista tulee. Itsehän siis neuloin tämän neljässä illassa alusta loppuun. Ihana kevät kuivatti pingottuvan huivin hetkessä.

Uncommonilla oli aiemmin Silky Merino Fingering -lanka, jossa silkkiä oli 25%. Tässä nykyisessä versiossa silkkiä on puolet ja kyllä on kaunis ja hyvän tuntuinen lanka. Ei sillä, ei vanhassakaan vikaa ollut, tämä on vaan vielä ihanampaa. Etsin tuskissani kaveria siililangalleni ja päädyin tähän kauniiseen epäväriin. Langat sopivat mainiosti yhteen. Huivista ei yhtään hoksaa, etteivät ole saman merkkistä lankaa.

Ohjeen nimi kauniisti tarkoittaa kesäistä niittyheinää. Minun lankojeni värien nimet olivat tikku ja ruosteinen naula... taisi tulla hiukan toisenlainen niitty. Lopputulos on huippu, pääsee ahkeraan käyttöön.

Neulisti

---

Mitään en oo tehnyt taas

April 26, 2014, 2:07 am

≫ Next: Pipottaa

≪ Previous: Niityllä heinää

$

0

0

Ei yhtään siellä tirskuta ja hihitellä toisten hulluudelle. Mitään en oo taas mennyt ompelemaan. En. Tirskuminen seis.

Mitä:(No Guts) Boxie Pouch / So Chick!
Miten: Ommellen
Mistä: Puuvillakankaita Eurokankaasta ja Lankakauppa Kujeelta

Ei varmaan kauhean vaikea oo sitten kavereitten arvailla, mitä on ensi jouluna paketeissa. Eikä tirskuta edelleenkään.

Jotain uuttakin olen sentään välillä innostunut kokeilemaan.

Mitä:Zippered Pouch "Susie" / Pattydoo
Miten: Ommellen
Mistä: Puuvillakankaita

Löysin ystävän Pinterest-seinältä hurjan suloisen pussukan ohjeen. Se näytti kivasti siltä, että siihen saa käytettyä pieniäkin jämäkangaspaloja, joita ihan jostain mystisistä ja täysin käsittämättömistä syistä on tuntunut viime aikoina lojuvan ympäri meidän kotia. Ohje oli kiva ja tuolla linkin takana siis on kätevästi video, jossa näytetään, mitä pitää milloinkin tehdä. Tämän pussukan ohje oli englanniksi tekstitetty, mutta jos saksankieli sujuu, niin sivustolta löytyy vaikka jos mitä.

Pussukkaan olisi tarvittu 20 cm:n vetoketju, mutta koska minulta löytyi varastosta vain 15 cm:n ketjuja, päädyin tekemään pussukalle omat kaavat. Ensimmäisestä pussukasta tuli tosi pieni ja se oli hiukan haastava ommeltava sen takia. Vaikeinta oli juuri ennen pussukan kääntämistä ommella alanurkat, joilla pussukkaan saadaan tilaa. Toisella yrityksellä suurensin kaavojani hiukan ja leikkasin alanurkista palat pois tämän Hipun pussukan kaavojen tapaan.Huomattavasti helpompaa. Pahoin pelkään, että näitäkin pussukoita alkaa pian ilmestyä joka laatikkoon ja hyllyn päälle tässä talossa.

Ja ihan tyystin meinasi unohtua esitellä vielä nämä kaverukset. Sisko tilasi Knot bag -mallisen pussukan ja isän piti saada nyöripussi, jossa kuljettaa lautanen ja aterimet lapinvaelluksillaan. En olekaan pariin vuoteen ommellut oikein mitään, selvästi on ollut patoutunutta ompeluintoa.

Neulisti

Pipottaa

May 6, 2014, 8:48 am

≫ Next: Pipon pari...

≪ Previous: Mitään en oo tehnyt taas

$

0

0

Takatalvi inspiroi pistämään pipon puikoille.

Mitä:Fathom / Veera Välimäki
Miten: Pyöröpuikot 3.0 ja 3.5 mm
Mistä: Kraft Handdyed BFL Dk, 56 g

Maailman parhaasta takista jäi lankaa yli ja halusin ehdottomasti neuloa siitä vielä ainakin pipon. Veeran uudehkoa Fathom-piposta on vilahdellut blogissa jos toisessakin ja pitihän minunkin sitten.

Hyvin simppeli ja toimiva malli. Pipossa on kaunis palmikkokuvio ja muuten se koostuu rouheasta pintaneuleesta. Tuo on vähän niin kuin jotain vohvelineuleen ja helmineuleen risteytystä. Tai jotain helmineuleen ja tuplahelmineuleen välistä. 1.5-helmineuletta. Joo, sitä se on.

En jaksa pingottaa pipoja, joten tämä ohjeen mukainen pituus ei kyllä minulle piisannut lörppään pipoon. Ei se mitään, oikein hyvä on näin pääni kokoisenakin. Ja koska lankaa jäi vieläkin yli ja piipahdin juuri ihanan ystävän kera improvisoidulla kakkuhetkellä ja tarvitsin uuden projektin kakun saapumista odotellessa, jouduin aloittamaan heti toisenkin pipon samasta langasta. Voi mua parkaa.

Neulisti

Pipon pari...

May 10, 2014, 10:19 am

≫ Next: Äitee

≪ Previous: Pipottaa

$

0

0

...ei tietenkään ole lapaset tai huivi vaan toinen ihan samanvärinen pipo.

Mitä: Soft light / Suvi Simola

Miten: Pyöröpuikot 3.5 mm

Mistä: Kraft Handdyed BFL Dk, 57 g

Joskus ei neulojalla ei ole vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi on juuri saanut päivällä pipon valmiiksi ja lähtee morjestamaan kaveria lankakaupalle. Siitä sitten päädytään kahvilaan istumaan ja pitäähän sitä jotakin neuloa. Ja mukana ei tietenkään ole kuin ne yhdet puikot ja lanka, joilla juuri taiteiltiin pipo. Niin, että ei kun etsimään toinen pipo-ohje, johon käy samat tarvikkeet.

Ihanaihanaihana. Sopivasti lötkö ja kevyt. Ainaoikea on ainakaunista. Helppo kuin mikä. Mutta olipahan hassusti neulotut nypyt tuossa kukkakuvion yläosassa. Ei meinaa, että huonot nypyt, hassut vaan.

Äiteelle iso kiitos kuvista.

Neulisti

Äitee

May 11, 2014, 4:00 am

≫ Next: La grasse matinée

≪ Previous: Pipon pari...

$

0

0

Äitiä piti ehdottomasti muistaa äitienpäivänä itse tehdyllä lahjalla.

Mitä:Värikartta / Heidi Alander
Miten: Sukkapuikot 3.0 mm
Mistä: Holst Garn Noble, 20 g

Siitä asti, kun näitä Noblen shadebageja (viittä väriä, 10 g kutakin) tuli tarjolle, olen katsellut tätä ihan äidin näköistä väriskaalaa. Alusta asti tämä värikvintetti on huutanut päästä neuleeksi äidille. Ja nyt se pääsi.

Pystyykö kukaan käyttämään näitä lankoja muuhun kuin Heidin mainioon kämmekäsohjeeseen? Enpä usko. Sopii nimittäin kuin nenä päähän ja kun on kerran värikarttakämmekkäät nähnyt, niin kaikki Noblen shadebagit näyttävät vain ja ainoastaan niiltä kämmekkäiltä. Mainio ohje. Yksinkertainen ja nopia. Joskin neulomisidea olisi hyvä saada hyvissä ajoin, jottei tarvi neuloa puoli kahteen yöllä, koska äiti tulee seuraavana päivänä kylään.

Saaja vaikutti tyytyväiseltä. Neuloja oli eri tyytyväinen. Onneksi jäi yli sen verran, että teen itselle omat.

Neulisti

La grasse matinée

May 15, 2014, 1:50 am

≫ Next: Retrohaalari

≪ Previous: Äitee

$

0

0

Teki mieli suunnitella paita. Sellainen justiinsa minulle istuva. Sellainen yleispätevä. Erityisesti sellainen, joka ei näytä rönttyiseltä, mutta jonka voi kivasti kiskaista ylleen laiskana aamuna ja olla mukavasti. Ja tässä tulee siihen ohje ja kaikkea!

Mitä: La grasse matinée / oma ohje

Miten: Pyöröpuikot 2.5 mm ja 3.0 mm

Mistä: Rowan Fine Tweed, 274 g

TitiTyyltä tarjoutui yhteistyömahdollisuus paidan suunnitteluun. Sain napata mukaani ison kasan ihanaa lankaa. Fine Tweed on tämän neulojan suosikkilankoja. Se tulee söpöissä pienissä kerissä, jotka ovat kuin karkkia. Se on ihanan rouheaa ja villaisen tuntuista, muttei pistele tai kutita yhtään.

Tahdoin suunnitella siitä ylhäältä alas neulottavan paidan tyköistuvilla raglanhihoilla ja mukavan lötköllä vartalo-osalla. Hihansuihin ja helmaan tein pienet reikäkerrokset yksityiskohdiksi. Paidasta tuli ihan huippu, vaikka itse sanonkin. Tämä tulee pääsemään ahkeraan käyttöön.

Oma paitani on kokoa L ja sen ohjeen totesin toimivaksi. Pienemmät koot olen koettanut mahdollisimman tarkkaan laskea. Tuli leikittyä yhtälönratkomista myöhään yöhön asti. Uskon vakaasti, että nekin koot ovat kuosissa, mutta niitä ei sitten ole testineulottu. Suosittelen sitten huomioimaan, että pingotus tekee taikojaan tämänkin neuleen kanssa. Tässä tulee, olkaatten hyvät.

Neulisti

La grasse matinée

Lanka: Rowan Fine Tweed, L-kokoon upposi 274 g (12 kerää)

Puikot: 2.5 mm ja 3.0 mm pyöröpuikot

Tiheys: 25s x 38krs = 10x10 cm

Koko: S-M-L (80-88-96 cm rinnanympärykselle)

Lyhenteet:

am = aseta silmukkamerkki

sm = siirrä silmukkamerkki

l1o = oikealle kaartuva lisäys (Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle takaa. Neulo se etureunastaan oikein.)

l1v = vasemmalle kaartuva lisäys (Nosta silmukoiden välinen lanka työntämällä vasen puikko sen alle edestä. Neulo se takareunastaan oikein.)

k&k = kiedo ja käännä (Nosta seuraava silmukka neulomatta, tuo lanka työn eteen, siirrä silmukka takaisin vasemmalle puikolle. Käännä työ. Kun tulet seuraavalla kerroksella tähän kohtaan, neulo lankalenkki ja siihen kääräisty silmukka yhteen.)

2lk = tee kaksi langankiertoa. Seuraavalla kerroksella neulo näistä vain toinen ja pudota toinen.

ssk = nosta 1 s neulomatta, nosta 1 s neulomatta, siirrä silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takareunoistaan oikein yhteen.

Aloita N-Y-T:

Luo pienemmillä puikoilla 160s ja yhdistä suljetuksi neuleeksi. Neulo 8 krs aina-oikeaa (1. krs oikein, 2. krs nurin jne.) ja aseta ensimmäisellä kerroksella silmukkamerkit: am, 2 o, am, 18 o, am, 2 o, am, 58 o, am, 2 o, am, 18 o, am, 2o, am, 58 o. Vaihda työhön isommat puikot.

Aloita sitten lisäykset ja lyhennetyt kerrokset:

1. krs: sm, 2 o, sm, l1o, neulo oikein merkkiin asti, l1v, sm, 2 o, sm, l1o, 10 o, k&k

2. krs: 125 n, k&k

3. krs: [neulo o merkkiin asti, l1v, sm, 2 o, sm, l1o] x 4, neulo oikein 10 s kiedotusta silmukasta eteenpäin, k&k

4. krs: neulo nurin 10 s kiedotusta silmukasta eteenpäin, k&k

5. krs: [neulo o merkkiin asti, l1v, sm, 2 o, sm, l1o] x 2, neulo oikein merkkiin asti, l1v. Älä käännä työtä.

6. krs: [sm, 2 o, sm, l1o, neulo oikein merkkiin asti, l1v] x 4

7. krs: neulo kaikki silmukat oikein

Toista kerroksia 6 ja 7, kunnes työssä on yhteensä 200-288-336 s (28-50-62 s hihoissa). Tee sitten lisäyksiä joka 3. kerros x 19-12-9. Työssä on nyt yhteensä 352-384-408 s (66-76-80 s hihoissa). Neulo vielä 0-2-2 kerrosta oikein ilman lisäyksiä.

Ota hihojen silmukat odottamaan: [poista merkki, 1o, laita seuraavat 68-76-82 s jämälangalle odottamaan, luo 3 s, am, luo 3 s, 1 o, poista merkki, neulo oikein seuraavaan merkkiin asti] x 2.

Neulo sileää, kunnes pituus kainalosta on  38 cm tai 3 cm vähemmän kuin haluttu paidan pituus. 

Helma:

Vaihda pienempiin puikkoihin ja neulo 2 krs oikein.

Reikäkerros: toista [2 o, 2o yht, 2lk] kerroksen loppuun asti. Neulo 4 krs oikein. Ensimmäisellä kerroksella neulo vain toinen langankierrosta ja pudota toinen.

Neulo lopuksi aina-oikeaa 2 cm. Neulo viimeiseksi nurja kerros. Päättele silmukat oikein.

Hihat:

Poimi ja neulo suuremmilla puikoilla kainalosta 3 s, neulo odottamaan jätetyt 68-76-82 s, poimi ja neulo 3 s kainalosta, am. Neulo suljettuna neuleena  5-4-4 krs oikein.

Kavennuskerros: 1 o, 2o yht, neulo oikein, kunnes jäljellä on 3 s, ssk, 1 o.

Toista kavennukset joka 7.-6.-6. krs vielä 11-13-13 kertaa. Hihassa on nyt 50-54-60 s. Neulo sileää, kunnes hihan pituus kainalosta mitattuna on 27 cm.

Vaihda työhön pienemmät puikot ja neulo hihansuut kuten helma.

Paita viimeistellään pingottamalla. Pingottaessa kannattaa olla venyttämättä hihoja kovin paljon, jotta ne pysyvät tyköistuvina. Vartalo-osaa sen sijaan kannattaa pingottaa reippaastikin saadakseen paidasta mukavan lötkön.